Paulig-kahvien R&D Manager Hanna Talvioja lähti tammikuussa hakemaan työhönsä uusia oppeja ja ajatuksia Italian Triestessä järjestettävästä Ernesto Illyn kansainvälisestä maisteriohjelmasta. Lähiopetusjakso on nyt ohi. Millainen kokemus Talviojalle jäi koulutuksesta ja mikä oli opintojen kohokohta? Lue Talviojan lopputerveiset.
Nyt se on sitten ohi – lähiopetusjakso Triestessä Master in Coffee Economy & Science -ohjelmassa. Ohjelma tiivistyi loppua kohti. Teimme ryhminä töitä yritysprojektien parissa ja monessa aineessa tentittiin lopputenttejä ja viimeisteltiin harjoitustöitä. Yllätyksekseni toukokuussa Italian sää tarjosi hyvät olosuhteet sisällä istumiselle ja opiskelemiselle. Lämpötila pysytteli reilusti alle parissakympissä ja lähes koko toukokuu oli myös hyvin sateinen. Onneksi sain hyödynnettyä tämän ”sääedun”, sillä kesäkuussa Triesten ylle laskeutunut jatkuva yli 30 °C helle ja auringonpaiste yhdistettynä luokkahuoneemme puutteelliseen ilmastointiin tekivät kouluun keskittymisestä jo huomattavasti vaikeampaa.
Touko-kesäkuun aineet keskittyivät erityisesti kahvin maailmankauppaan. Syvennyimme harjoitusten parissa futuureihin ja optioihin sekä riskin hallintaan niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta. Opettajina meillä oli sekä aihetta teoreettisemmin katsovia Trieste Business Schoolin opettajia että kahvikaupan ammattilaisia niin Italiasta kuin Etelä- ja Väli-Amerikasta. Kiinnostava maailma!
Kahvimaailma kehittyy kovaa vauhtia
Lisäksi meitä hemmoteltiin useammallakin workshopilla, joissa vieraili opettajina Master in Coffee Science and Economy -alumneja kertomassa omia oppejaan kahvin parissa työskentelystä. El Salvadorilainen Juan Alfredo Pacas kertoi perheyrityksensä innovaatiopolusta. Cafe Pacas on jo useamman vuoden ajan kehittänyt systemaattisesti kahvin jäljitettävyyttä investoimalla mahdollisuuteen prosessoida eri tilojen ja jopa eri tilanosien satoja omina erinään. Prosessointiolosuhteita optimoimalla kahvin laatua on voitu kehittää ja ”mikroerät” ovat mahdollistaneet sekä erikoiskahvien tuottamisen että yhä tarkemman olosuhteiden optimoimisen koko tuotantoketjuun.
Intohimoista suhdetta kahviin ja toiminnan vastuullisuuteen kuvasi se, että perheyritys on halunnut parantaa työntekijöidensä oloja konkreettisesti. El Salvador on yksi maailman väkivaltaisimmista maista ja väestö kärsii edelleen sisällissodan jälkeisistä traumoista. Cafe Pacas käynnisti yhdessä paikallisen hyväntekeväisyysjärjestön kanssa projektin, jossa tilan ja yhteisön työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta traumojen purkuun ja opetellaan väkivallattomia tapoja ratkoa ristiriitoja sekä tarjotaan keskusteluterapiaa halukkaille. Ohjelman tulokset ovat olleet lupaavia ja lähes kaikki työntekijät ovat halunneet osallistua vapaaehtoisiin ryhmäkeskusteluihin, joiden tuloksena yleinen työilmapiiri ja työssä viihtyminen tiloilla on parantunut merkittävästi.
Master Coffee -alumni Olivier Rodriquez Hondurasista kävi puolestaan pitämässä meille laajennettua kahvin prosessointi- ja maisteluworkshopia. Olivier on hankkinut alalle rahoitusta ja perustanut hondurasilaisen Zamorano-maataloustieteellisen yliopiston yhteyteen myös kahvin tutkimukseen keskittyneet ryhmän. Saimme nauttia erinomaisen mielenkiintoisten kahvinäytteiden maistelemisesta ja kuulime työstä, mitä hänen ryhmänsä tekee kahvin prosessointiolosuhteiden tutkimiseksi ja kehittämiseksi. Heidän tarkoituksenaan on jatkaa systemaattisesti verkostoitumista ja edistää kahvin tuotantoa alkuperämaissa tutkimuksen kautta.
Edellä oli vain muutama esimerkki useista kiinnostavista vierailuista. Nämä alumnien ja muiden kahvimaailman innovatiivisten ja innokkaiden tekijöiden vierailut ovat olleet koko Master in Coffee Economy & Science -opintokokonaisuuden parhaita anteja. Kahvimaailma kehittyy kovaa vauhtia. Vaikka kahvia kasvatetaan maissa, joiden hallinnollinen infrastruktuuri ei aina ole paras mahdollinen, löytyy näistä maista uskomaton määrä halua, taitoa ja tahtoa vielä asioita eteenpäin ja kehittää sekä kahvia tuotteena että kahvin ympärillä tehtävää työtä. Näiden tekijöiden into on tarttuvaa. Oma uskoni ainakin vahvistui: kahvilla on tulevaisuus, ja on ilo olla osa kahvimaailman kansainvälistä verkostoa!
Vastuullisuusteema keskiössä myös lopputyössä
Triesten jaksoni päättyi juhannukseen. Olen nyt opiskellut kahvia alkaen genetiikasta, botaniikasta ja viljelytekniikoista päätyen prosessoinnin, laadunvarmistuksen, innovaatioiden, markkinoinnin, kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen, strategioiden ja riskinhallinnan kautta kansainväliseen maailmankauppaan. Viisi kuukautta sisälsi uskomattoman määrän opettajia, ikimuistoisia hetkiä, tutustumisvierailuja, kulttuurikohtaamisia, keskusteluja, maailman parantamista, naurua ja välillä vähän haikeuttakin. Tammikuussa lähtiessäni mietin, kannattaako olla puoli vuotta erossa perheestä ja tiimistä ja lähteä seikkailuun. Nyt voin sanoa, että kannatti. Edessä on vielä lopputyö, jossa tarkoituksenani on pureutua syvälle vastuullisuusteemaan kahvin tuotekehityksessä. Teema on Pauligille tärkeä ja odotankin innolla pääsyä materiaalin pariin. Matka jatkukoon!
Lue myös:
Kansainvälistä vinkkeliä kahvin elinkaareen
Kahvia opiskelemassa – terveisiä Triestestä!
Kahvia opiskelemassa – opinnot puolivälissä
Pääkuva:
Pääsimme harjoittelemaan raakakahvin laadun arvioimista ja maistamista (eli cuppingia) useammankin eri opettajan kanssa. Kuvassa illy Cafén Brasilian ostotoiminnasta ja paikallisesta laadunvarmistuksesta vastaava ”Grand old man” Dr Aldir Alves Teixeira.
Leipätekstin kuva 1:
Master in Coffee Economy & Science -vuosikurssi 2019. Kaksikymmentäyksi opiskelijaa viidestätoista maasta, yhteisenä intohimona kahvi. Tässä kuvassa yhdessä alumni Pedro Paulo de Faria Roncan (takarivissä, vaalea paita) kanssa. Pedro on brasilialainen kahvinviljelijä ja yrityskonsultti, joka toimii kestävän kehityksen viljelytekniikoiden parissa.
Leipätekstin kuva 2:
Yksi kiinnostavimmista vierailukohteistamme oli Triesten satama, jossa pääsimme sekä kuulemaan esitelmän kansainvälisestä satamatoiminnasta että vierailemaan satama-alueella katsomassa ison konttialuksen lastaamista.
Leipätekstin kuva 3:
Loppua kohti haikeissa, mutta lämpimissä tunnelmissa. Viisi intensiivistä kuukautta yhdessä, täynnä kokemuksia ja uuden oppimista muokkasi meistä opiskelijoista tiiviin ”perheen”. Kevään aikana tuli käytyä paljon mieleenpainuvia keskusteluita ja kumottua monta ennakkoluuloa, puolin ja toisin.